{"id":92,"date":"2018-05-15T20:27:15","date_gmt":"2018-05-15T17:27:15","guid":{"rendered":"https:\/\/karhulahdentila.fi\/?page_id=92"},"modified":"2020-10-14T09:13:40","modified_gmt":"2020-10-14T06:13:40","slug":"historia","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/karhulahdentila.fi\/historia\/","title":{"rendered":"Historia"},"content":{"rendered":"
\n
\n <\/div>\n \n
<\/div>\n\n
\n
\n
<\/div>

\n Historia<\/h1><\/div>
<\/div> <\/div>\n <\/div>\n<\/section>\n
\n \n
<\/div>\n\n
\n
\n

\n Karhulahden tila<\/h2>
\n

Toiminta Karhulahden tilan alueella ulottuu jo viikinkiajalle. Halsualta on l\u00f6ydetty Karhulahden talon maalta komea, l\u00e4hes 15 cm pitk\u00e4 pronssinen kaarisolki<\/a>, joka ajoittuu 800-luvulla alkavalle viikinkiajalle.<\/p>\n

Kaleva Korun <\/a>\u00a0tuotannossa, Halsuan solki oli yksi ensimm\u00e4iseen, vuonna 1937 esiteltyyn 40 korun mallistoon kuuluneista koruista.<\/p>\n

Viikinkiajasta l\u00e4htien Karhulahden tilan aluetta on er\u00e4nk\u00e4vij\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4neet lev\u00e4hdys- ja l\u00e4pikulkupaikkana, Halsuanj\u00e4rven rannalla. Vakituinen asutus on alkanut maatilalla 1800- luvulta l\u00e4htien, jolloin maatalous on vakiinnuttanut asemansa t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 toimeentulon l\u00e4hteen\u00e4. N\u00e4in on ollut tilanne nykyp\u00e4iviin saakka.<\/p>\n

Karhulahden tilan toiminta on ollut 1980- luvun alkuun asti lypsykarjataloutta. T\u00e4m\u00e4 tuotantosuunta vaihtui sikatalouteen noin 12 vuoden ajaksi. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen maataloustuotanto on ollut kasvinviljely\u00e4.<\/p>\n

Maatilan viimeisin sukupolvenvaihdos tapahtui 2006, josta l\u00e4htien maatilan p\u00e4\u00e4kasvina on ollut maustekasvi kumina. Viimeisimpin\u00e4 vuosina my\u00f6s laadukkaalla kuivahein\u00e4n tuotannolla on ollut t\u00e4rke\u00e4 rooli viljelyss\u00e4.<\/p>\n

Karhulahden tilan rakennuskanta koostuu p\u00e4\u00e4rakennuksesta, aitasta, muutamasta m\u00f6kist\u00e4, kahdesta vanhasta navetasta ja yhdest\u00e4 sikalasta. Vuonna 2015 alkoi sikalan saneeraus hevostaloutta varten. Uudistusten tuloksena syntyi talli, jossa on 12 karsinapaikkaa hevosille ja 2 poneille. Lis\u00e4ksi k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on pihatto hevosille ja karanteenitalli (2 karsinapaikkaa). Samoihin aikoihin rakennettiin ratsastuskentt\u00e4 45*22 metri\u00e4 ja uittopaikka perustettiin luonnonkauniin Halsuanj\u00e4rven rannalle. Vaellusratsastuksilla on mahdollista liikkua jo viikinkiaikoina k\u00e4ytettyj\u00e4 maastoja pitkin ja v\u00e4symyksen isketty\u00e4, leiriyty\u00e4 mukavasti m\u00f6keiss\u00e4 Halsuanj\u00e4rven rannalla.<\/p>\n<\/div>\n<\/div> <\/div>\n <\/div>\n<\/section>\n

\n \n
<\/div>\n\n
\n
\n
\n \n \"\" <\/a>\n <\/div>\n
\n \n <\/span>\n <\/div>\n<\/div> <\/div>\n <\/div>\n<\/section>\n
\n \n
<\/div>\n\n
\n
\n

\n Kaarisolki<\/h2>
\n

Halsualta<\/a> on l\u00f6ydetty Karhulahden talon maalta 1890-luvulla komea, l\u00e4hes 15 cm pitk\u00e4 pronssinen kaarisolki, joka ajoittuu 800-luvulla alkavalle viikinkiajalle. Halsuan solki oli yksi Kalevala Korun ensimm\u00e4iseen, vuonna 1937 esiteltyyn 40 korun mallistoon kuuluneista koruista. (kuva:\u00a0Kalevala Koru Oy). Alkuper\u00e4inen solki l\u00f6ytyy Suomen kansallismuseosta.<\/p>\n<\/div>\n<\/div> <\/div>\n <\/div>\n<\/section>\n

\n \n
<\/div>\n\n
\n
\n
<\/div>
\n \n \"\" <\/a>\n <\/div>\n<\/div>
<\/div> <\/div>\n <\/div>\n<\/section>\n
\n \n
<\/div>\n\n
\n
\n

\n Olemme Facebookissa<\/h2>
\n

\n

<\/span><\/span><\/span><\/span><\/span><\/span><\/span><\/span><\/span><\/span><\/div>\n