Historia

Karhulahden tila

Toiminta Karhulahden tilan alueella ulottuu jo viikinkiajalle. Halsualta on löydetty Karhulahden talon maalta komea, lähes 15 cm pitkä pronssinen kaarisolki, joka ajoittuu 800-luvulla alkavalle viikinkiajalle.

Kaleva Korun  tuotannossa, Halsuan solki oli yksi ensimmäiseen, vuonna 1937 esiteltyyn 40 korun mallistoon kuuluneista koruista.

Viikinkiajasta lähtien Karhulahden tilan aluetta on eränkävijät käyttäneet levähdys- ja läpikulkupaikkana, Halsuanjärven rannalla. Vakituinen asutus on alkanut maatilalla 1800- luvulta lähtien, jolloin maatalous on vakiinnuttanut asemansa tärkeimpänä toimeentulon lähteenä. Näin on ollut tilanne nykypäiviin saakka.

Karhulahden tilan toiminta on ollut 1980- luvun alkuun asti lypsykarjataloutta. Tämä tuotantosuunta vaihtui sikatalouteen noin 12 vuoden ajaksi. Tämän jälkeen maataloustuotanto on ollut kasvinviljelyä.

Maatilan viimeisin sukupolvenvaihdos tapahtui 2006, josta lähtien maatilan pääkasvina on ollut maustekasvi kumina. Viimeisimpinä vuosina myös laadukkaalla kuivaheinän tuotannolla on ollut tärkeä rooli viljelyssä.

Karhulahden tilan rakennuskanta koostuu päärakennuksesta, aitasta, muutamasta mökistä, kahdesta vanhasta navetasta ja yhdestä sikalasta. Vuonna 2015 alkoi sikalan saneeraus hevostaloutta varten. Uudistusten tuloksena syntyi talli, jossa on 12 karsinapaikkaa hevosille ja 2 poneille. Lisäksi käytössä on pihatto hevosille ja karanteenitalli (2 karsinapaikkaa). Samoihin aikoihin rakennettiin ratsastuskenttä 45*22 metriä ja uittopaikka perustettiin luonnonkauniin Halsuanjärven rannalle. Vaellusratsastuksilla on mahdollista liikkua jo viikinkiaikoina käytettyjä maastoja pitkin ja väsymyksen iskettyä, leiriytyä mukavasti mökeissä Halsuanjärven rannalla.

Kaarisolki

Halsualta on löydetty Karhulahden talon maalta 1890-luvulla komea, lähes 15 cm pitkä pronssinen kaarisolki, joka ajoittuu 800-luvulla alkavalle viikinkiajalle. Halsuan solki oli yksi Kalevala Korun ensimmäiseen, vuonna 1937 esiteltyyn 40 korun mallistoon kuuluneista koruista. (kuva: Kalevala Koru Oy). Alkuperäinen solki löytyy Suomen kansallismuseosta.

Olemme Facebookissa

dXkqPmaYbxUeNBQHistoria